perjantai 4. marraskuuta 2016

Turvallinen leikkiympäristö

Turvallinen leikkiympäristö on aidattu, viihtyisä, avara ja siisti.
Erityislasten tarpeet huomioidaan.
Lelujen ja välineiden kuuluu olla kunnossa.
Leikkiympäristössä on monenlaisia viihdykkeitä, mutta niiden pitää olla turvallisia lapsille.



 okkajiiii

perjantai 28. lokakuuta 2016

Lapsen kouluiän kehitys

Mitä uusia asioita lapsi oppii aloittaessaan koulun?

- Sanavarasto kehittyy.
-Puheenkehittyminen
-Tietoisuus omasta ajattelusta ja oppimisesta.
-Lapsen ulkoinen puhe siirtyy sisäiseksi puheeksi.
-Muisti kehittyy
-Hän myös oppii huomioimaan monia asioita samaan aikaan ja luokittelemaan asioita ja esineitä.
-vuorovaikutus
-Tiedollinen kehitys, lapsi oppii aikaisempaa tarkemmin suunnittelemaan toimintaansa ja yhdistelemään tietojaan.

Mitä taitoja koulun aloittaminen vaatii?

-Lapsen fyysisen ja motorisen, kognitiivisen ja sosiaalisen kehityksen taso on hyvä.
-Omatoimisuutta
- lukemis ja kirjoitus taitoa
-aikatauluissa pysyvyyttä
-Omien tunteiden hallinta

Kehitystehtävät?

-Kielenkehittyminen
-Sanavarasto kehittyy
-Suunnitelmallisuus
-Motivoitunut
-Pettymyksien kestäminen

Janina ja Tiia


maanantai 24. lokakuuta 2016

Tehtävä oppimisvaikeuksista

1. ADHD on aktiivisuuden ja tarkkaavuuden häiriö. Se on neuropsykiatrinen häiriö jonka ydinoireet ovat tarkkaamattomuus, yliaktiivisuus ja impulsiivisuus.
ADHD-oireyhtymässä edellytetään että oireita on tavallista enemmän, niistä on haittaa, ne ovat kestäneet ainakin puoli vuotta ja esiintyneet eri elämäntilanteissa.
ADHD:n liittyy usein muita neurologisia ja psykiatrisia liitännäisdiagnooseja kuten oppimisvaikeudet, masennus ja ahdistuneisuus, joten liitännäissairauksien selvittely osana diagnostiikkaa on tärkeää.

http://www.adhd-liitto.fi/


2.ADD tarkoittaa tarkkaavaisuushäiriötä.
ADD on todettu olevan yleisempää tytöillä kuin pojilla.
Oireisiin kuuluu keskittymisvaikeuksia ja tarkkaavuuden säätelyn ongelmia sekä useasti uniongelmia.
ADD näkyy pienestä pitäen. 

http://adhdtutuksi.fi/




3.Miten lukivaikeudet voivat ilmetä?
Lukivaikeuksien taso vaihtelee. Osalla lapsista vaikeudet ovat lieviä ja menevät suurelta osin ohi koulun alkuvuosina. Toisilla taas lukivaikeudet ovat haastavampia ja kestävät pidempään, joillakin jopa läpi elämän.
Lukemisen alkuvaiheessa ongelma voi näkyä lukemisen taitojen oppimisen hitautena ja vaikeutena lukea sanoja oikein.
Toisen luokan jälkeen lukemisvaikeus ilmenee usein sanojen lukemisen hitautena.

http://www.lukimat.fi/



4. Matemaattiset vaikeudet ovat eriasteisia, usein haastavia joltain matematiikan osataidoilta.
Lähtökohta on se, että vaikeudet näkyvät jo matikan perustaidoissa, niissä jotka kuuluisi oppia neljän esimmäisen kouluvuoden aikana. 
Jos matikan kanssa on paljon ongelmia, mitään ei tunnu oppivan, kannattaa alkaa miettimään onko matemaattisia vaikeuksia.

http://www.lukimat.fi/

5. Motoriset taidot ilmenevät usein niin, että on hankaluuksia niin liikuntataitojen oppimisessa kuin erilaisia motoriikkaa vaativissa arjen toiminnoissa.

http://www.nmi.fi/

torstai 6. lokakuuta 2016

Kuinka lapsen ajattelu kehittyy?

Teorian mukaan ajattelu kehittyy vaiheittain.

Sensomotorinen vaihe (0-2v)
Esioperationaalinen vaihe (2-6/7v)
Intuitiiviseen vaiheeseen (4-7v)
Konkreettisten operaatioidn vaihe (6/7-12v)
Muodollisten operaatioiden vaihe (12-16v)

Pienen lapsen ajatustapaa on helppo muuttaa erilaisten harjoitusten avulla. (katsoin YouTubesta mielenkiintoisen videon tästä) Pöydälle laitetaan kaksi samankokoista mukia ja kumpaankin mukiin samanverran vettä, lapsi toteaa että kummassakin mukissa on samanverran nestettä. Sitten toinen muki vaihdetaan korkeampaan ja kapeanpaan, ja toisesta mukista neste kaadetaan sinne. Lapsi sanoo että korkeammassa mukissa on enemmän vettä, sillä siltä se näyttää, vaikka hän näki kun toisesta mukista neste sinne kaadettiin. Todellisuudessa kummassakin mukissa on edelleen saman verran vettä, mukin korkea muoto vain hämää.



Tälläisiä harjoituksia on monia.

Näkökulmia ihmisen kehitykseen

mitä tarkoitetaan itsetunnolla?
- Itsetunnola tarkoitetaan sitä mitä ja miten henkilö ajattlee itsestään. Itsetunto on hyvä jos osaa ajatella itsestään positiivsesti, luottaa taitoihinsa sekä kunnioittaa itseään.

Kerro kuinka lähihoitajana voit tukea kasvavan lapsen itsetuntoa esimerkiksi päivähoidossa?
- Minä kehuisin lasta, kannustaisin sekä tsemppaisin.
Lapsi kannattaa tuntea hyvin, jotta osaa kiinnittää huomion hänen heikkoihin ja hyviin kohtiin.
Lasta kuuluu kehua ja tsempata hänelle vaikeissa asioissa.
Lapsen itsetunnolle on vaikuttava asia hänen kasvuympäristönsä.

Miksi tarvitsee tunnistaa lapsen temperamentit päivähoidossa?
- Temperamentin tunnistaminen auttaa päivähoidossa suhtautumaan lapsiin yksilöinä.

Luontosuhteen merkitys lapsen kasvulle

Lunnosta on monia hyötyjä lapselle. Lapsi saa raitista ilmaa, liikuntaa ja oppia luonnosta.

Lapselle voi opettaa luonnossa paljon; eri marjoja, sieniä, puita sekä kasveja. 
Lapselle kannattaa heti opettaa luonnossa piilevistä vaaroista, mutta kannattaa välttää turhaa pelottelua. Luonnossa on vaaroina esim; myrkkysienet, myrkkymarjat, käärmeet, kallionkielekkeet, kompastuminen/liukastuminen, vesistöt, karhut sekä sudet.

Luonnossa voi järjestää monia leikkejä sekä kilpailuja. Esimerkiksi kävynheittoa, piilosta ja suunnistusta.

Päiväkodeista kannattaa järjestää luontoon tutustumis retkiä, joihin varataan eväät mukaan. Retkellä kannattaa kulkea pareittain jonossa ettei eksy. Retkellä on hyvä mahdollisuus tutustua luonnon antimiin ja kerätä samalla marjoja. Eväshetken aikana on sopiva tilaisuus pitää tarinatuokioita esimerkiksi. 

Luontoretkien jälkeen lapsilla jää paljon kerrottavaa huoltajille sekä mielenkiinto luontoa kohtaan herää. Lapsia siis kannattaa vapaa-ajallakin käyttää luonnossa.

Lapsille kuuluu opettaa miten luontoa kohdellaan. Ei roskaamista, oksien katkomista, kaarnojen repimistä, 

Omia kokemuksia luonnosta lapsena on kun kävin usein mummoni kanssa mustikka ja puolukka metsällä. Minulle on hyvin opetettu miten luontoa kohdellaan. Viihdyin lapsena luonnossa.
Lähteet: Googlen kuvahaku

tiistai 6. syyskuuta 2016

KELA- lapsiperheet

Lapsiperheillä on mahdollisuus saada erilaisia tukia ja avustuksia.

Raskauden ja vauva-ajan aikana on mahdollista saada äitiyspakkaus tai 140€ rahasumma, tätä kutsutaan nimellä äitiysavustus.
Äitiysavustusta voi hakea, kun raskaus on kestänyt noin 5kk eli vähintään 154 päivää.
Hakemukseen tarvitaan raskaustodistus, jonka saa käymällä terveystarkastuksessa.

Saadakseen äitiysavustuksen hakijan tulee asua Suomessa tai kuulua Suomen sosiaaliturvan piiriin.


Äitiysraha maksetaan äitiysvapaan ajalta noin 4 kuukautta.
Isyysraha isyysvapaan ajalta maksetaan isyysrahaa noin 9 viikkoa.
Lapsilisä maksetaan alle 17-vuotiaasta lapsesta.
Vanhempainrahaa maksetaan joko isälle tai äidille vanhempainvapaan aikana. Vanhempairahaa maksetaan noin puoli vuotta. 
Lastenhoidon tukia ovat kotihoidon tuki, yksityisen hoidon tuki, joustava hoitoraha sekä osittainen hoitoraha.
Kotihoidon tukeen on oikeus jos alle 3 vuotiasta lasta hoidetaan kotona. Hoitaja voi olla isä, äiti tai muu hoitaja.
Yksityisen hoidon tukea voi saada jos lastasi hoitaa palkattu hoitaja tai yksityinen päivähoidon tuottaja. Lapsen kuuluu tällöin olla alle kouluikäinen. 
Joustava hoitoraha lasketaan työajan perusteella. Voit olla töissä 30 tuntia tai vähemmän viikossa ja hoitaa muulla ajalla alle 3-vuotiasta lastasi ja saada kelasta tukea.
Osittainen hoitoraha maksetaan 1. ja 2. luokalla olevan lapsen vanhemmille, jos keskimääräinen viikoittainen työaikasi on enintään 30 tuntia viikossa lapsen hoidon vuoksi.

Muut tilanteet:
 Lapsen sairastuessa äkillisesti, voit jäädä alle 10-vuotiaan lapsen kanssa kotiin hoitovapaalle enintään 4 työpäiväksi.
Lapsen voi viedä sairastuessaan kunnan terveyskeskukseen tai yksityiselle lääkärille. Kela korvaa osan kuluista.
Elatustuki  maksetaan erotilanteessa lapsen luona asuvalle vanhemmalle. Elatustuki on 154,77€/kk. Kela maksaa elatustukea jos elatusvelvollinen vanhempi ei ole maksanut elatusapua.
Elatusapuvelan maksuvapautusta voi hakea kelasta, jos ei rahatianteesta riippuen pysty sitä maksamaan.
Monimuotoiset perheet Kela maksaa pääasiassa lapsiperheille rahallista tukea samojen periaatteiden mukaan, mutta esimerkiksi adoptioperheille kela maksaa kotihoidon tukea joustavammilla ehdoilla.
Adoptiotuki Perhe-etuudet ovat adoptiovanhemmille suurelta osin samanlaiset kuin biologisille vanhemmillekin. Erona on, että adoptiovanhemmat eivät voi saada äitiysrahaa, mutta he saavat pidemmän vanhempainrahakauden.
Tietolähteet: Kela.fi, kela lappu
Kuvat: Googlen kuvahaku

torstai 1. syyskuuta 2016

Liikkuminen ja leikit -motorinen kehitys

0-1vuotiaan liikkuminen: Pienellä lapsella ei ole kunnollista liikkumista, ryömimistä, konttaamista ja lähempänä vuoden ikää lapsi alkaa ottaa ensiaskeliaan. Tarvitsee vielä tukea avukseen.


0-1 vuotiaan leikit: Lapsen leikkiminen tässä iässä on enimmäkseen tunnustelua, maistelua, lelun siirtelyä sekä lelun vetämistä narusta.


0-1 vuotiaan kehittävät leikit: Laita esille muutama lelu, ja kysy lapselta esimerkiksi missä pallo on. Näet onko lapsi oppinut lelujen nimet. Samaa leikkiä voi käyttää värien kanssa, laita eri värisiä esineitä/paperilappuja esille.











1-3 vuotiaan liikkuminen: On oppinut hyppimään, kävelemään, juoksee, kävelemään portaita tasa-askelin, ajamaan apupyörillä polkupyörää.
1-3 vuotiaan leikit: Kokoaa pieniä palapelejä, askartelee, piirtää kynä kämmenotteessa, rakentaa pieniä palikka torneja.
1-3 vuotiaan kehittävät leikit: Vanhempien tuki on tässä iässä tärkein kehityksessä, kannattaa leikkiä yhdessä.



3-5 vuotiaan liikkuminen: Liikkuminen on kehittynyt hyvin, osaa liikkua itsekseen. Osaa uida, hiihtää yms. On saavuttanut motorisen kehityksen perusvalmiudet.
3-5 vuotiaan leikkiminen: Saa leikkeihin monipuolisuutta mielikuvituksellaan, saattaa osata käyttää tietokonetta näkemiensä perusteella.
3-5 vuotiaan kehittävät leikit: Pallon heittely, askartelu (värittäminen, leikkaaminen.)
6 vuotiaan liikkuminen: 6vuotias saattaa harrastaa jo jotain. Osaa itse päättää mielenkiinnon kohteistaan ja ilmaista mielipiteensä.
6 vuotiaan leikkiminen: Leikkii millä tahtoo, tietokoneella, nukeilla, autopeleillä.
6 vuotiaan kehittävät leikit: Lumiukon rakentamista, lukemista, pallopelejä.

Tietolähteet: kasvun aika kirja, kersanet.fi
Kuvat: Googlen kuvahaku